Katto olikin melkoisen vaikea..ja moniosainen, mutta syntyi kuitenkin.. ja komea piippu tietenkin myös!
Tässä talossa toinen puoli on kiinteä ja toinen avoin, ja katot puoliavoimia, joten mitään ei tarvitse avata tai sulkea...
Pyöreät ullakon ja tornin ikkunat aiheuttivat ongelmia, sillä olin ajatellut tilata ne netistä, mutta sain harmikseni kuulla että olivat loppu... ei sitten muuta kuin itse tekemään.... päätin etten enään tämän jälkeen tee koskaan pyöreitä ikkunoita...
talon kalusteita on tällä hetkellä hiukan talossa ja suurin osa laatikossa...
Toiselta puolelta talo näyttää tältä... olen hyvin ylpeä noista ovista sillä tein ne saranoita myöten itse.. Tornin sisällä kulkee siis ne portaat...
Ikkunoissa on lasit jo paikoillaan, mutta joitakin listoja puuttuu sieltä täältä...
Ulko-ovea koristaa pieni sydän... Tervetuloa... (tämä talo jää muorille, samoin kuin se isompi 1:12, jonka valmistumiskuvat yritän saada seuraavaksi tänne... mutta siihen menee aikaa... kun on se olkikatto...
Muorin mineilyt
lauantai 29. joulukuuta 2012
Pikkutalo 1:24 valmistuu vähän preeriatalon henkeen ...laudoitus on puretun kylppärin maton rimoista.
Alhaalla keittiössä häämöttä Jorma Havian leivinuunikin ja emäntä on mennyt kylpyyn..
Pönttöuuni piti saada, mutta hetken aikaa sopivaa tölkkiä etsittiin... Chileläistä punaviiniä löytyi Alkosta
juuri sopivan kokoisessa tölkissä...
Talon portaat kulkevat tornissa ja ovat pienen kokonsa vuoksi varsin sorminäppäryyttä kysyvät...
Ruokailuhuoneeseen on keittiön puolelta tarjoiluluukku...
Alhaalla keittiössä häämöttä Jorma Havian leivinuunikin ja emäntä on mennyt kylpyyn..
Pönttöuuni piti saada, mutta hetken aikaa sopivaa tölkkiä etsittiin... Chileläistä punaviiniä löytyi Alkosta
juuri sopivan kokoisessa tölkissä...
Talon portaat kulkevat tornissa ja ovat pienen kokonsa vuoksi varsin sorminäppäryyttä kysyvät...
Ruokailuhuoneeseen on keittiön puolelta tarjoiluluukku...
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Joulu lähestyi ja ystäväni tarvitsi joululahjan....hän kerää pieniä tonttuhahmoja, joten siis tekemään tontuille taloa:
Näin syntyi sitten ensimmäin 1:24 taloni, Punainen pikkutalo
Tässä talossa oli useita haasteita, ensimmäisenä nuo pyöreät ikkunat...
huhuhuh, ja sitten tuon savupiipun asettaminen tuonne kaiken keskelle....
(taisi jäädäkin hiukan vinoon)
Ja sitten tuon tornin katto....se on erillinen ja sen voi ottaa pois niinkuin hatun ja siten näkee tornikamariin.
Mutta ennen kaikkea katon ja vintin rakennelma!
Kolmen kopla
Tämä talo on suunniteltu vähän pienempien lasten leikittäväksi, siinä on hyvin viitteelliset kalusteet ja taloon pääsee hyvin sisälle. |
Talo oli tussilla piirrelty ja sotkettu joten jouduin purkamaan sen alkutekijöihinsä ja laittamaan uudet lattia ja seinäpinnat. |
Kolmen kopla:
Seuraavaksi liityin sitten Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastajiin ja opin kummallisia uusia juttuja, vatupassin käytön, taltan käytön, akkuporakoneen käytön ja sähköiden lehtisahan käytön....
Ja naapurit kiikutteli lastensa tärväämiä nukkekoteja tuunattaviksi:
viereisen "alppitalon" myin sitten tuunattuna joulumarkkinoilla.
No niin katsotaan nyt mitä tästä syntyy. Blogi on luotu ja jotain sisältöä pitäisi nyt synnyttää... ajattelin esitellä tässä nyt kaikki nukketaloni , joten ensin on palattava ajassa hiukan taaksepäin...vuoteen 2008, jolloin vuokran lähes 200e korotus -edellisen vuoden aikana - useammassa erässä tosin, mutta kuitenkin..... aiheutti muorin muuttamisen pääkaupungin liepeiltä kauaksi maalle....missä sitten ihmettelin rauhaa ja mietin tekemistä itselleni, sillä ilman käsillä tekemistä ihminen yleensä menettää mielenrauhansa!
Naapurini kantoi työpaikaltaan pakkausvanerilevyjä ja niistä alkoi syntyä nukketaloja: olohuoneessani istui koko syksyn 5 pikkutyttöä ja minä ja meillä oli suunnattoman hauskaa....liimaa oli joka paikassa samoin maalia....ja mitä sitten syntyi...No ainakin tämä:
VILLA MATILDA:
Kuten kuvasta huomaa niin ikkunoiden tekeminen tökki aluksi pahasti ja niistä ensimmäisistä tuli liian suuria, no ei muuta kuin pakkelia peliin... |
Talo oli näytteillä marraskuussa 2009 Lahden Pienoisrautatie- ja harrastemessuilla ja nämä kuvat on otettu siellä.
Villa Matildaa tehdessäni en omistanut vatupassia enkä tiennyt mitään muutakaan hienoista yksityiskohdista tai rakentamisesta ylipäätään. Talo syntyi täysin spontaanisti ilman piirustuksia ja mittoja ja on ehkä hiukan vino, mutta ah, niin leikittävä ja muuntuvainen kuin vain nukketalo voi olla.
Painava ja suurihan se on ja haikein mielin siitä luovuin, mutta elämähän on luopumista....ja jos ei jostain luovu niin ei voi hankkia uutta, sillä minkään asunnon seinät eivät valitettavasti veny...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)